Poimi lähiruokaa suoraan puskasta

Juho Vainio 19.7.2014 14.20 Ilmiöt ja tapahtumat 3 kommenttia

Lähiympäristössä kasvaa paljon syötäviä tai muuten ravinnoksi hyödynnettävissä olevia luonnonkasveja. Villivihannesten keruu on alkanut kiinnostaa yhä useampia.

Villiyrtit ja villivihannekset ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Ympäristökouluttaja Susanna Auvinen on jo pitkään kerännyt ruokapöytäänsä uusia makuja suoraan luonnosta.

Auvisen innostus luonnonkasvien hyödyntämiseen syttyi nuorena biologianopiskelijana. Hän koki kasvitieteen olevan tietynlainen salatiede, etuoikeus, johon liittyvä kirjallisuus oli vaikeasti saatavaa ja jopa hieman mystistä. Partiolaisenakin Auvinen ehti olemaan muutaman lapsuusvuoden, mutta kiinnostus biologiaan vei voiton ja partioharrastus jäi.

IMG_1948

Nykyään Auvinen toimii ympäristö- ja luontokouluttajana ja on mukana järjestämässä esimerkiksi villiyrttikävelyitä. Villivihannesten keruu kasvattaa suosiotaan: Auvisen vetämät kävelyt varattiin nopeasti täyteen. Myös luonnonmuonasta innostunut Partiojohtajan toimittaja osallistui yhdelle tällaiselle opastetulle kävelylle.

Kerää kasveja vain kohtuudella ja maanomistajan luvalla

Turun Aurajokirannan laitamilla kulkeneen kävelyn aikana tutustuttiin kaupunkiympäristöstäkin löytyviin, usein rikkaruohoiksi miellettyihin kasveihin, jotka ovat hyödynnettävissä tuoreeltaan tai kuivattuna ruoanlaitossa ja maustamisessa.

Auvinen muistuttaa, että kun kasveja kerätään, täytyy muistaa jättää muutama myös poimimatta, jotta kerättävää riittää myös jatkossa. Toiseksi nyrkkisäännöksi hän antaa, että kaupunkialueella kannattaa suosia vähäliikenteisiä ja suojaisia paikkoja. Lisäksi kerätyt yrtit kannattaa aina pestä huolella.

Helpoiten tunnistettavia ja hyödynnettäviä kasveja ovat muun muassa nahkealehtinen kalliokasvi, isomaksaruoho (Sedum telephium), josta voidaan helposti hyödyntää mehukkaat lehdet, juuri ja varsi. Rohdoskasviksi luettava kamomillasaunio (Matricaria chamomilla) on kuivattuna hyvä kasvi esimerkiksi teetä maustamaan.

villiyrtiikävelyllä

Toimittaja onnistui itse keräämään retken päätteeksi lähipihastaan piharatamoita (Plantago major), poimulehtiä (Alchemilla), isomaksaruohoa (Sedum telephium) sekä ahosuolaheinää (Rumex acetosella), joista valmistui iltapalaksi maukas salaatti.

Villiyrttikävelyllä kerrottiin, että myös puiden osia on mahdollista hyödyntää. Koivusta voidaan usealle tutun mahlan lisäksi hyödyntää myös lehdet. Lehmuksesta taas kannattaa kerätä heinäkuussa kukkia, joista saa keitettyä makea-aromista teetä. Kaikkien puunosien – sekä kuusenkerkkien, mahlan että lehtien – ottamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, sillä niiden kerääminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Usein villiyrteiksi luokiteltavia kasveja pidetään rikkaruohoina ja ne halutaan hävittää. Seuraavalla kerralla kun leikkaa pihanurmea kannattaakin napata talteen esimerkiksi muutama tuore vuohenputken tai voikukan lehti ja kokkailla niistä vihersalaattia. Ole kuitenkin tarkkana kasvien tunnistuksessa, koska kuten sienimetsässä, kasvaa villivihannestenkin seassa myös myrkyllisiä lajikkeita.

Varsinais-Suomen ympäristökasvastusyhdistys Haavin ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonian villiyrttikävely järjestettiin 4.6.2014.

Teksti ja kuvat: Juho Vainio

Lisää aiheesta:

Villivihannesten keruu eli hortoilu

    Eero Vainio

    – nokkoskeittoa on joskus tullut maistettua ja myös nokkosleipää näkyy olevan joskus jopa kaupan
    – etelässä kun yrtit kasvaa vähän joka paikassa niitä on helpompi varmaankin myös käyttää mutta täällä Pohjolassa ne rinnastetaan yleensä rikkaruohoiksi ja siksi jäävät käyttämättä…

    Eino

    Nokkospestoa leivälle

    maria

    kannattaisi ehkä ottaa pois tosta otsikosta toi valkopeipin kuva ettei joku vahingossa kerää sitä nokkosena. http://www.yrttitarha.fi/kanta/valkopeippi/

Kommentoi