Päätoimittajalta: Siviiliammatin ei tarvitse näkyä partiossa – paitsi joskus

Anni Emilia Alentola 27.3.2015 11.50 Pääkirjoitukset 0 kommenttia

Otetaan ulkopuoliset asiantuntijat rohkeammin mukaan avuksi partioon. Unohdetaan partiolaisten siviiliammatit ainakin välillä, kirjoittaa Partiojohtajan päätoimittaja Anni Emilia Alentola.

Partio on täynnä seminaareja ja koulutuksia. Kuten myös retkiä, koloiltoja ja leirejä. Kaikkiin näihin tarvitaan suuri joukko vapaaehtoisia. Aina ei kuitenkaan tarvitse yrittää löytää asiantuntijoita ja tekijöitä harrastuksen sisältä.

1) Asiantuntijat

Ei meidän tarvitse osata kaikkea itse. Paras kouluttaja ei välttämättä ole se partiolainen, joka muistaakseni kävi joskus jonkun kurssinkin aiheesta ja joka ennenkin on kouluttanut aiheesta. Sillä, joka tekee asiaa työkseen, on luultavasti uusin tieto aiheesta.

Pyydetään siis rohkeammin oman alansa asiantuntijoita koulutuksiin ja seminaareihin. Kun työmäärä pysyy suht pienenä, ei liene ongelma ettemme maksa palkkaa. Tätä menetelmää on jo toteutettu muun muassa Suomen Partiolaisten valiokuntien järjestämissä Inspiraatio-seminaareissa.

Samalla tarjotaan asiantuntijalle mahdollisuus oppia itsekin uutta, tavata uusia ihmisiä ja saada uusia ideoita.

2 ) Siviiliammatti vs. partioammatti

Hyväksytään se, etteivät kaikki partiolaiset halua jatkaa päivätyötään illalla ilmaiseksi. Annetaan heidän tehdä partiossa jotain ihan muuta.

Osa voi toimia myös pelkästään asiantuntijoina. Ei laiteta suurtalouskokkia joka leirillä keittiöön vaan pyydetään häntä opettamaan taitoja muille.

Muistetaan myös se, että jotkut pestit vaativat koulutusta tai työkokemusta myös partion ulkopuolelta. Vaikka kyseessä onkin harrastus, ei kaikkia tarvitse päästää vaativiin pesteihin vain siksi, että kaikkien tulee saada harrastaa. On kaikkien etu jos suurleirin ensiapupäälliköllä on oikeasti koulutusta ja työkokemusta aiheesta.

3) Vanhemmat

Ruotsissa partiolaisten vanhemmat pyydetään mukaan avuksi leireille. Vanhemmilla on jo pelkästään lapsen kasvattamisesta jopa kymmenien vuosien kokemus, joten ei väheksytä sitä, vaan hyödynnetään.

Samalla vanhemmille voidaan tarjota viikonloppu ilman arkihuolia, mahdollisuus toteuttaa itseään luonnon keskellä ja muuta sellaista, mistä moni kiireinen uravanhempi voisi olla halukas maksamaan suuriakin summia.

4) Tarvitseeko partiota ymmärtää?

Partiolaisasiantuntija tuntuu turvalliselta, sillä tietäähän hän mistä partiossa on kyse. Mutta onko se välttämätöntä? Luultavasti ei.

Niin kauan kun emme laita ei-partiolaista suunnittelemaan yksin ohjelmauudistusta tai uutta symboliikkaa, olemme aika turvallisilla vesillä. Se, ettei tiedä mitään partiosta, voi tuoda ennemminkin uutta näkökulmaa harrastukseen.

Ja toisaalta, ei tässä kai niin monimutkaisesta jutusta ole kyse. Pidetään huolta lapsista ja nuorista, jotka tarvitsevat ruokaa, unta ja tekemistä. Koitetaan kasvattaa niistä hyviä tyyppejä.

Teksti: Anni Emilia Alentola, kuva: Otso Nuotio

Kirjoittaja on Partiojohtaja-lehden päätoimittaja

Kommentoi