Aikuisten omalle partio-ohjelmalle on kysyntää

Partiojohtaja 16.6.2015 12.34 Ilmiöt ja tapahtumat 7 kommenttia

Monet aikuiset partiolaiset ovat kehittäneet itselleen omaa partiotoimintaa. Aikuispartion tarkoituksena voi olla sekä hauskanpito että partiotoiminnan tukeminen.

Suomen Partiolaisilla ei ole omaa ohjelmaa yli 22-vuotiaille. Aikuisille ei ole virallisesti määritelty minkäänlaisia omia aktiviteetteja, vaan heidän on tarkoitus mahdollistaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille.

Moni aikuinen partiolainen kaipaa kuitenkin vastapainoa tehtävilleen ja samanlaisia elämyksiä, kokemuksia ja uuden oppimista, mitä heillä on tarjota nuoremmilleen. Hakukonesurffailun perusteella aikuispartiotoimintaa järjestetään erilaisissa muodoissaan monissa lippukunnissa eri puolilla Suomea. Aikuisten partiolle on kuitenkin ollut olemassa konsepteja jo 40-luvulta lähtien.

Aikuisvartio pitää vanhat partioystävykset koossa

Aikuisten partiolaisten muodostama vartio eli aikuisvartio on yleensä noin kerran kuussa kokoontuva tai vaihtoehtoisesti erilaisia projekteja toteuttava ryhmä. Toiminnassa on usein mukana jo kokeneiden partiolaisten ja ryhmänjohtajien lisäksi myös aivan uusia partiolaisia, joilla ei ole aiempaa partiotaustaa.

Yksi aikuispartion uranuurtajista on Puuma-vartio (kuvassa), joka koostuu alkujaan uusimaalaisista partiojohtajista. Vartio sai alkunsa jo Tervas-suurleirillä vuonna 1990.

– Meitä oli neljä aikuista ja olimme ystävystyneet jo 1980-luvun puolivälissä. Tervaksella saimme idean perustaa oma vartiomme, minkä jälkeen olemme toimineet tiiminä eri suurleireillä, järjestäneet omia tapahtumia ja tehneet erilaisia partiojuttuja yhdessä, kertoo Nalle Velling, yksi perustajajäsenistä.

Vellingin mukaan useimmat Puuma-vartion jäsenet eivät enää ole mukana viikottaisessa partiotoiminnassa, vaikka puumia voikin tavata kaikentasoisissa partiopesteissä lippukunnasta Ko-Gi-koulutukseen.

– Kaikki meistä ovat tehneet jo oman uransa viikkotoiminnassa ja valtaosa meistä on lippukunnissamme lähinnä auttamassa, kun pyydetään, hän kertoo.

Puuma-vartiolle on kuitenkin tärkeää olla tukemassa peruspartiotoimintaa.

– Aikuispartiossa on hyvä muistaa, että kuitenkin tätä kaikkea tehdään lapsia ja nuoria varten, vaikka aikuisillakin toki pitää olla hauskaa.

Kiltatoimintaa viikkotoiminnan tukena

Aikuisvartioiden lisäksi perinteistä aikuisten partiota edustaa kiltatoiminta. Kiltatoiminta on suunnattu yleensä aktiivisesta partiotoiminnasta pois jääneille aikuisille. Ensimmäinen suomalainen partiokilta perustettiin jo vuonna 1940.

Omien tapahtumien lisäksi toiminnan tärkeänä osana on tukea lippukuntien partiotoimintaa esimerkiksi kuljetusapuna, retkien muonituksessa, järjestämällä ohjelmaa tai talkooapuna. Jokainen kilta muovaa omaa toimintaansa jäsentensä näköiseksi ja ryhmän omien resurssien mukaan. Moni kilta toimii tietyn paikallisen lippukunnan tukena.

Kiltatoiminta on tarkoitettu niille aikuisille partiolaisille ja partiohenkisille aikuisille, jotka hyväksyvät partion arvot ja haluavat aikuisinakin olla mukana partiohenkisessä toiminnassa. Suomessa kiltatoimintaa organisoi Suomen Pyhän Yrjänän Partiokillat ry (SPYP). Kiltatoiminta on kansainvälistä ja kiltojen keskusjärjestönä toimii International Fellowship of Former Scouts and Guides (IFOFSAG).

– Kiltatoiminnan aikuispartiotoiminnasta erottaa sen järjestäytyneisyys, sillä killoista syntyy valtakunnallinen verkosto, joka taas on osa maailmanlaajuista yhteisöä, kertoo SPYP:n kiltamestari Erik “KyyEki” Holmberg.

Holmbergin mukaan eri puolella Suomea toimii 41 partiokiltaa. Jäseniä suomalaisissa partiokilloissa on lähes 600.

– Kannattaa vakavasti harkita killan perustamista paikallisesti, sillä perustaminen ei ole vaikeaa. Kiltatoiminta ei myöskään sido niin paljon kuin perinteinen partiojohtajuus, vaan tärkeintä on yhdessäolo, Holmberg toteaa.

Opiskelijalippukunta on ratkaisu partiotyhjiöön

Monien partiolaisten partioura tyssää tai vähintään jää taka-alalle opiskelujen ajaksi. Opiskelijoille on kuitenkin tarjolla myös omaa partiomaista toimintaa opiskelijalippukunnissa, joita on esimerkiksi Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Osa näistä ryhmistä mainitsee nettisivuillaan olevansa lippukunta, osa kertoo olevansa yhdistys.

– Toimintamme on kaikille avointa, eikä partiotaustaa vaadita. Itsekään en ole partiolainen, kertoo Viljami Halla, Jyväskylän opiskelevat partiolaiset ry:n (JOPA) puheenjohtaja.

Opiskelijapartiolaisten toiminta on usein luonnonläheistä retkeilytoimintaa. Ryhmät ovat usein rinnastettavissa muihin korkeakouluissa toimiviin harrastekerhoihin. Erona perinteisiin partiolippukuntiin on se, että opiskelijapartiolaiset eivät toteuta partio-ohjelman mukaista viikoittaista toimintaa 7–22-vuotiaille, vaan pääpainona on järjestää ulkoilu- ja retkeilyaktiviteetteja partiohenkisille opiskelijoille opintojen vastapainona.

Hallan mukaan opiskelijapartiotoiminnan vahvuus on se, että toimintaa tehdään itselle ja omaksi viihtymiseksi opintojen ohessa. Opiskelijalippukunnat tarjoavat partiotaustaisille tai -henkisille opiskelijoille mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Toiminta on varsin vapaamuotoista eikä sitä ohjaa mikään virallinen ohjelma tai ohjeistus.

– Teemme oikeastaan mitä vain ja kuka vaan yhdistyksen jäsenistä saa järjestää tapahtuman. Olemme esimerkiksi tehneet erilaisia urheilulajikokeiluja, järjestäneet dokumenttielokuva- ja peli-iltoja ja tietenkin järjestäneet erilaisia retkiä, Halla kertoo.

Hallan mukaan yhdistyksen toimintaa ei ainakaan tietoisesti ohjaa partioaate. Yhdistys on kuitenkin päihteetön, luonnonläheinen ja ympäristöä kunnioittava. Nämä seikat käyvät yksiin partiotoiminnan kanssa. Ja tottakai tärkeimpänä yhdistävänä tekijänä – ihmiset.

– Meillä on jäseniä, jotka eivät ole varmaankaan kertaakaan osallistuneet retkille. Silti he ovat aktiivisesti mukana muussa toiminnassa, koska porukka on tärkeä, Halla toteaa.

Teksti: Anni Ylinen, kuva: Aino Helle

Lisää aiheesta: Partion roolia kasvattajana ei pidä unohtaa

 

 

    Juha Kosonen

    Toijalan Eräveikoilla on kilta, joka kokoaa lippukunnan vanhempaa väkeä säännöllisen epäsäännöllisesti yhteen. Autamme leireille ja muissa tapahtumissa. Omat kiltaillat ja saunaillat kuuluvat asiaan myös.

    Kun nyt puhutaan aukuispartioinnista, niin ainahan on ollut niin, että joskus vartiot hitsautuvat yhteen niin – ystävystyvät – että tavataan aktiivipartiovuosien jälkeenkin. Kaikki eivät jää partioon aikuisina kouluttajiksi ja johtajiksi, mutta voisivat antaa panoksensa johonkin muuhun, tehtäviähän löytyy. Kerra, kerran, kerran – aina, aina, aina.

    SPYP:n huomaan voi perustaa killan. SPYP on kansainvälinen partio-organisaatio. Joukossamme on kymmeniä entisiä partioaktiiveja rivivartiolaisesta entiseen SP:n puheenjohtajaan. Toiminta on kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti niin aktiivista kuin haluamme.

    Tulkaa mukaan. Jokaisella lippukunnalla pitäisi olla partiokilta.

    ike

    Hei en ole Toijalasta mutta kohtuu läheltä asia kiinnostais.
    Voisitko millään ottaa yhteyttä?
    Hospoti (ätti) geemeili piste comi

    Muru

    Miksi aikuisille ei järjestettäisi myös peruskoulutusta partioon, näin saataisiin uusia aikuisia mukaan partioon. Sellaisia, joilla ei ole lainkaan partiokokemusta takanaan. Lisäksi aikuisia, jotka haluaisivat vielä suorittaa partiolaisen tehtäviä?

    Eliisa

    Peruskoulutus on jo. Sen nimi on Tervetuloa partioon ja lisää voi lukea täältä:

    http://toiminta.partio.fi/kouluttautuminen/koulutusten-kuvaukset/tervetuloa-partioon-koulutus

    Ellun kana

    Pidän luonnosta, retkeilystä ja niihin liittyvästä partiomaisesta toiminnasta. En pidä lapsista, johtamisesta jne. Opiskelijoiden partiotoiminta olisi lähellä sydäntä, mutta siihenkään en pääse mukaan, kun olen ollut työelämässä jo vuosia. Onkohan olemassa vastaavaa partiopuuhastelua tällaiselle väliinputoajalle?

Kommentoi