Päätoimittajalta: Pelottava vai viihdyttävä maahanmuuttaja?

Anni Emilia Alentola 21.3.2013 18.32 Pääkirjoitukset 6 kommenttia

"Syrjintä on vain turhaa tuntemattoman pelkoa."

Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa ja tänään YK:n kansainvälistä päivää rotusyrjinnän poistamiseksi. Syystäkin, sillä joulukuussa poliisi kertoi rasististen rikosten olevan kasvussa Suomessa. Olen kerran itsekin kyseenalaistanut maahanmuuttajien oikeuden sosiaaliturvaan. Oli vuosi 1992, olin kolmivuotias ja tamperelaisessa neuvolassa. Ihmettelin ääneen, miten myös tummaihoisen lapsi on päässyt neuvolaan. Äitiä hävetti.

Kosketusta syrjintään sain vaihto-opiskelija-aikanani Irlannissa toissa syksynä. Takanani oli jo hetki maahanmuuttajuutta Englannissa. Gilwell Parkissa viettämäni aika oli kuitenkin partiolaisille tyypillistä ilakointia eri kansalaisuuksien kohtaamisesta, melko vähin ongelmin.

Irlannissa opin pian paikalliselle tärkeän tiedon: Irlannin suuri nälänhätä 1800-luvulla ja katkeruus englantilaisia kohtaan on edelleen vahvasti läsnä. Opettajat viittasivat siihen tunneilla viikoittain opetuksen aiheesta riippumatta. Huolestuttavan monelle nuorelle oli opetettu viha englantilaisia kohtaan. Sen rinnalla suomalaisten suhde ruotsalaisiin tai venäläisiin on vitsi.

Ensimmäisellä tunnilla Irlannissa opettaja pyysi minua esittelemään itseni. Kerroin nimeni, ja että olen vaihto-opiskelija. Alkupäivästä yksikään luokkatoverini ei puhunut minulle mitään. Miltei kylmiä katseita! Iltapäivästä he tulivat kysymään, mistä maasta olenkaan kotoisin. Kuultuaan vastauksen he näyttivät helpottuneilta. ”Luulimme, että olet Englannista”. Keinotekoinen oranssi tukkani ja Gilwell Parkista hetkellisesti tarttunut Lontoon aksentti oli harhauttanut heitä.

Jälkeenpäin heistä oli hauskaa, kun en aina ymmärtänyt opettajan puhetta. He, toimittajaopiskelijat, eivät tienneet, mitä kieltä Suomessa puhutaan. He eivät tienneet, mihin kohtaan Suomi kartalla sijoittuu. Puoli vuotta olisi ollut ilmeisen pitkä, mikäli olisinkin ollut kotoisin naapurisaarelta. Sen sijainnin he tiesivät liiankin hyvin. Nyt suomalaisena vaihto-opiskelijana olin viihdyttävä.

Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps) kertoi viime viikon Yleisradion A-Talk-ohjelmassa pelkäävänsä islamia ja muslimeja. Pelottavaa on pikemminkin se, että tuossa asemassa oleva ihminen myöntää valtakunnan televisiolähetyksessä tällaisen asian. Puheenvuoro voi antaa katsojalle rohkeutta jättää tutustumatta toiseen kulttuuriin ja väheksyä toisenlaista elämää. Kansanedustaja tuskin vaihtaa kadun toiselle puolen nähdessään muslimin, mutta joku lähetyksen nähneistä varmasti tekee niin. Kuten Madonna sanoi hiljattain puolustaessaan homojen oikeuksia partiossa: syrjintä on vain turhaa tuntemattoman pelkoa.

PS. Lue vielä Partiojohtajan viimevuotinen juttu bagdadilaisesta partiojohtajasta. Nainen oli toiminut partiojohtajana Irakissa ennen muuttoaan Suomeen, muttei ollut täällä enää palannut partiotoimintaan. Hän epäili, että partio olisi kovin erilaista täällä. Hänen aikanaan partiossa retkeiltiin, suunnistettiin ja harjoiteltiin ruoanlaittoa. Toivon, että partioon olisi mahdollista palata entistä helpommin, tuli sitten opiskelijaelämästä, vanhempainvapaalta tai toisesta kulttuurista.

Teksti: Anni Emilia Alentola, kuva: Otso Nuotio

 

Aiheesta muualla:

Kasvot: Partiojohtajana Bagdadissa, Partiojohtaja 3/12

Madonna pukeutui partioasuun ja puolusti homoja

    Lauri Karppi

    Hei taas sinne puoluelehden toimitukseen.

    Se oli kirjoittajan mielestä pyöristyttävää, että Jussi Halla-aho myöntää pelkäävänsä islamia ja muslimeja. Suosittelen ensin googlaamaan nimeä Lars Hedegaard ennenkuin lähdetään moralisoimaan siitä mitä on aihetta pelätä tai ei.

    Puoluelehden toimittaja näyttää taas hienosti sen mikä “rasisminvastaisuudessa” on vialla. Se ei ole avomielisyyden kannattamista, vaan poliittinen lyömäase väärinajattelijoita kohtaan. Toimittajan mielestä persut ovat rasisteja, siispä vastustetaan heitä niin kaikki muuttuu ihanaksi -_-

    Markus

    Se, että herra Hedegaard on vielä pahempi “väärinajattelija” ei oikeuta Halla-ahon kommentteja. Jos yksi lyö, mutta toinen menee ja puukottaa, ei se tee lyöjästäkään syytöntä. En myöskään ymmärrä, miten Karppi (ps) tulkitsee päätoimittajan Halla-aho-maininnan koko perussuomalaisyhteisön tuomitsemiseksi rasisteiksi. Onko nyt niin, että te saatte kritisoida ketä tahansa, mutta me “suvakit” emme saa vahingossakaan kritisoida teitä ah niin vainottuja “väärinajattelijoita”?

    Huomautan myös, että “väärinajattelija” oli sinun termisi, ei minun.

    Lauri Karppi

    “Jos yksi lyö, mutta toinen menee ja puukottaa, ei se tee lyöjästäkään syytöntä.”

    Jep, ja ketäs Jussi onkaan lyönyt? Kyllä se väkivallan uhka tulee ihan muualta.

    Markus

    Facepalm… Olikohan kyseessä metafora vai häh..

    partiojohtaja vm 78

    Muuten hyvä juttu rasismista ja hyvin päätoimittaja kirjoiiti omakohtaisia kokemuksia aiheesta, Mutta tunnustan, että olen änkyrä ainakin yhdessä seikassa: en haluaisi sekoittaa puoluepolitiikkaa mukaan partioon ja itse olisin sen vuoksi jättänyt jutusta tuon Halla-Aho -kommentin pois.

    Anni Alentola

    Perustelin tätä jo FB-ryhmässä mutta laitan nyt myös tähän. Ymmärrän kyllä hyvin, että moni on eri mieltä tästä valinnasta. Mä käytin sitä siksi, että se oli ajankohtainen ja koska partiolaisena ja päätoimittajana voin ottaa kantaa asiaan, joka on mun sekä partion arvojen vastainen.

    PJ on kuitenkin puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti, ja olisin käyttänyt kyseistä kommenttia olisi se sitten tullut miltä puolueelta tai ihmiseltä tahansa. Enkä tässä tuomitse muuta kuin asian. Valitettavasti vain kun puhuu puolueensa edustajana julkisesti, niin asia yhdistyy suoraan myös omaan asemaan ja puolueeseen.

    Jatkossakin PJ:ssä kirjoitetaan asioista, jotka liittyvät partion lisäksi johonkin yhteiskunnalliseen asiaan. Jos olette eri mieltä meidän/mun valinnoista, niin kuulen niistä toki mielelläni! Ja vaikka näitä juttuja olisi, ei se tarkoita että unohtaisimme ihan puhtaasti pelkkää partiota käsittelevät jutut, niitä on kyllä luvassa ja paljon.

Kommentoi